Pierre Cavallo - langasta syntyi kaulaliina

On pakko näin alkuun todeta, etten todellakaan tiedä missä välissä olen viime aikoina ehtinyt neulomaan. Tuntuu etten ole ikinä kotona, eikä ikinä ole aikaa tehdä mitään omia juttuja. Siitä huolimatta päättelin eilen kaulahuivin.

Pituutta kaulahuiville kertyi 164 cm. Lanka on Pierre Cavallo - merkkistä. Siinä on 55 % polyesteriä ja 45 %  polyakryylia. Kaulaliina on neulottu kymppikoon puikoilla, joten se on melko väljää neuletta.

Tältä se näyttää kaulassa. Kolme kerää eli 150 grammaa kyseistä lanka oli juuri sopiva määrä. Kaulaliina yltää hyvin kiinni. Tällä tekeleellä ei ole vielä omistajaa, joten saa vapaasti kysellä. Edellisen päivityksen putkisukat saivatkin jo rakastavan kodin ja onnellisen omistajan. :)

Minä yritän ehtiä neulomaan, jotta saisin jonkun työn puikoilta pian valmiiksi. Neulomisiin!!

Putkisukat jämälangoista

Minulla on ollut hiukan kiireinen viikko. Asetuin Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaaksi täällä Joensuussa. On pikkuisen ollut ylimääräistä järjesteltävää ja touhuttavaa opiskelujen ja töiden lisäksi. Onneksi sentään tänään kerkesin viimeistellä yhden neuletyön. Vaalikuulumisiani voi lukea toisesta blogistani Uusien haasteiden jäljillä ja minua voi tukea liittymällä Facebooksivuilleni TanjaImmonen - Kunnallisvaaliehdokas 2012.

Mutta siis lopultakin varsinaiseen aiheeseen. Jämälankoja meni taas hyötykäyttöön. Tällä kertaa lopputuloksena oli putkisukat.

Langat ovat pääasiassa Seitsemää Veljestä. Tuosta tummansinisestä en ole lainkaan varma, koska se on todella vanha kerä. Varmaan 90 - luvun alkupuolelta! Kooltaan nämä ovat noin 35 - 37.

Kuva työn alkuvaiheesta. Se oli pientä kaaosta, koska neuloin niin monesta pienestä lankanyytistä. Ne eivät olleet kaikki edes kerällä.

Tässä sukat ennen yhteen harsimista. Ne neulotaan tasona ja kavennetaan kärkeä kohti.

Yritän ehtiä taas pian päivittämään lisää uusia töitäni tänne. Minulla on parikin uutta juttua puikoilla tällä hetkellä. Kunhan vain ehtisi neuloa!

Mutta neulomisiin!! :)

Terveiset puolukkametsästä!

Tänä vuonna on ollut niin hyvä marjavuosi, etten minäkään voinut välttää metsään lähtemistä. Vanhempani olivat löytäneet hyvän puolukka-apajan, jonka me isän kanssa sunnuntaipäivän pikku puhteeksi kävimme tyhjentämässä ylimääräisistä marjoistaan. Oikeasti sinne jäi vielä vaikka miten paljon puolukoita meidän jälkeenkin.

Huonojen marjavuosien vuoksi en ollut pitkiin aikoihin käynyt marjastamassa. Tätä reissua voisi siis sanoa jopa elämykseksi. Pakkasimme iskän kanssa eväät mukaan ja evästelimme kannon juuressa. Ainut miinuspuoli oli ampiaiset, jotka oikeasti olivat hiukan agressiivisia!

Keskityin marjojen keräämisen ohella myös valokuvaamiseen. Löysin paljon hauskoja ykstyiskohtia kuten tuon suloisen pikku sienen, joka oli päättänyt kasvaa lahon kannon koloon.

Tänä vuonna näemmä katajatkin tekevät paljon marjoja. En ole aikoihin nähnyt noin marjaisia katajia ja nappasin kuvan yhdestä oksasta. Katajanmarjat ovat kuulemma superterveellisiä, mutta nehän maistuvat ihan pihkalle. Tällä kertaa en tosin maistanut yhtäkään! :D

Tässä on minun marjasaaliini parin tunnin ajalta. Sain kerättyä noin viisi litraa puolukoita ja olin todella ylpeä itsestäni!

Isä tosin keräsi samassa ajassa noin 25 litraa! :D Puolustaudun kuitenkin sillä, että isällä oli keruli, mutta minä keräsin käsin. Ja olin minä vähän ruosteessakin alussa. Ja piti valokuvata ja kaikkea! :D Omista keräämistäni marjoista keitin ison kattilallisen hilloa, joten ei ne ihan hukkaan menneet. Nyt on jääkaappissa ja pakkasessa koko ensi talven puolukkahillot.

Loppukevennykseksi vielä kuva minusta marjastamassa! Isän jätti-iso paita päällä ja äipän kumpparit jalassa. Onneksi oltiin siellä keskellä ei mitään! :D Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin onkin hyvä päättää tämän kertaiset kuulumiset!

Hauskaa syksyn jatkoa!! <3

Tupsupipo itselle talveksi

Pitähän se taas neuloa jotain kivaa itsellekin. Pitkän mietinnän jälkeen totesin, että minulta puuttuu iso ja pörröinen tupsupipo. Joutava lankakin löytyi lankakorista kun sille en aiemmin ollut keksinyt mitään hyötykäyttöä.

Neuloin pipon Helsingistä ostamillani bambupuikoilla. Voin kertoa, että nro. 10 sukkapuikot olivat hieman haastavat aluksi. Silmukat eivät pysyneet puikoilla ja neule ei tuntunut sopivan käteen. Pienen harjoittelun jälkeen neulominen alkoi sujumaan.

Tässä aivat henkeäsalpaavan loistava kuva siitä, miltä pipo näyttää käytössä! :D Valitettavasti en yhtään muista, mitä tuo käyttämäni lanka oli. Olen näppäränä neulojana kadottanut kyseisen kerän vyötteen. Se oli kuitenkin jotain Novitan paksua lankaa, mitä ei löytynyt edes heidän omilta nettisivuiltaan enää. Viime talvena neuloin samaisesta langasta äidille kaulurin.

Olipa hyvä taas verestää mieleen, miten tupsu tehdään. Kyllä se ensimmäisellä yrittämällä onneksi onnistui, sillä toiseen yrittämään ei olisi riittänyt enää lanka!

Seuraavan kerran mahdollisesti sukkapostia. Neulomisiin!!

Ysärisukat!!

Tänä viikonloppuna oli tarkoitus neuloa ihan urakalla, mutta suunnitelmiin tulikin ikävä muutos. Minulle tuli nokkosihottuma mahdollisesti allergiareaktiona uudesta yskänlääkkeestä. Olotila on ollut varsin tukala ja allergialääke ei ainakaan piristä oloa! Kortisonivoide on ollut paras ystäväni!

Onneksi sentään perjantaina sain valmiiksi jotain, jotta minulla on aihetta postaukseen. Minulla on ollut projektina pistää tuo hirmuinen määrä jämälankoja hyötykäyttöön. 

Langat riittivät näihin sukkiin juuri ja juuri. Minun täytyi tehdä vähän hassu ratkaisu kun sini-valkea lanka loppui kesken kaiken. Neuloin toisen sukan lähes puolestavälistä harmaan sinisellä langalla. Pikkuisenhan nuo ovat nyt eri paria, haittaaks se!?

Nämä ovat tasona kahdella puikolla neulotut sukat. Ohjeen nappasin Novitan Sukkalehdestä ja ohjeen nimi oli Helpot sukat kahdella puikolla. Käyttämieni lankojen merkeistä minulla ei ole pienintäkään aavistusta. Molemmista olen joskus lapsena aloittanut neulomaan säärystimiä. Näppituntumalta voin sanoa, että molemmissa langoissa on villaa. Sukat ovat siis aika retrot, koska ne on neulottu ysärilangoista!

Ihanat muotovaliosukkani menevät ihan omaan käyttöön, mutta aloitin jo tekemään toisia. Tämä on aika siitä mukava ohje, että kuvioiden ja värien yhdistelemisessä vain mielikuvitus on rajana ja sukat valmistuvat muutamassa tunnissa. 

Kunhan paranen nokkosihottumastani ja oloni ei ole näin tukala, voin taas jatkaa neulomista. Siihen saakka neulomisiin!! :)

Junamatkan viihdykettä

Tiistaina minulla oli jännittävä päivä. Hyppäsin aamulla kello 6:17 junaan täältä Joensuusta määränpäänäni Helsinki. Minulla oli siellä työhaastattelu. Tällaiselle maalaistytölle se oli todella jännittävä kokemus. En ollut koskaan aiemmin liikkunut yksin Helsingissä. Löysin kuitenkin perille työhaastatteluun ja pääsin paluumatkallekin ilman ongelmia.

Ehdin myös hiukan shoppailla kuten kahdet bambupuikot Snurre nimisestä lankakaupasta Hietalahdenkadulta. Voin kyllä lämpimästi suositella kyseistä kauppaa. Paikan omistaja oli todella ystävällinen ja minulla meni siellä tovi jutellessa vähän kaikesta. Sain myös hyviä neulomisvinkkejä.

Junamatka kesti yli neljä tuntia. Ehdin neuloa loppuun erään sukkaviritelmäni, josta kerron lisää myöhemmin. Paluumatkalla aloitin pipon ja Parikkalan aseman jälkeen päättelin sen. Ei siinä siis pitkään nokka tuhissut! :)

Kuva on napattu junassa, joten valaistus tai muukaan rekvisiitta ei silmää hivele. Lankoina käytin mustaa Novitan Nallea sekä Miamia, pinkkiä Seiskaveikkaa sekä jotain vanhaa harmaata lankaa, minkä merkistä ei ole mitään hajua. Tämän pipon pääpointti oli jämälankojen käyttäminen ja se oli oikeastaan molempien junamatkojen päätavoite. 

Siitä toisesta työstä tosiaan kirjoitan joku toinen päivä kunhan saan aikaiseksi ommella sen kasaan. Siihen asti neulomisiin!!

Pinkkiä ja mustaa raitaa!

Jälleen kerran puikoilta valmistui pipo. Se on oikeastaan tilaustyönä tehty, mutten ole vielä kysynyt tilaajan kommentteja.

Väreiltään myssy on suorastaan herkullinen. Lankoina käytin Novitan pinkkiä Seiskaveikkaa, mustaa Nallea ja Nallen mukana mustaa Miamia. Lopputulos on rento myssy, joka jää päässä kivasti takaa väljäksi.

Minulla on tiistaina edessä kaksi useamman tunnin junamatkaa. Taidanpa ottaa lankoja ja kutimet mukaan. Ehkäpä saan junamatkojen aikana jotain valmiiksi ja päivitettävää tänne. Siihen asti neulomisiin!!

Hei, meillä leivotaan!

Tämä viikonloppu ei juurikaan tehnyt poikkeusta normaalista. Lauantaihin sisältyi niin ruuanlaittoa kuin leivontaakin. Ihan vaihtelun vuoksi päivitän tänne jotain muuta kuin neulomuksia.

Selailin uusinta Pirkka - lehteä ja sieltä huomasin Suklaisen vadelmapiirakan ohjeen. Kävin tuumasta toimeen, tosin hiukan itse ohjetta soveltaen. Minulla ei ollut ohjeen määrää vadelmia, joten laitoin mukaan kourallisen mustikoita.

Tältä se sitten näytti kun otin pois uunista. Aika herkullisen ja mehevän näköinen. Näin jälkiviisaana voin sanoa, että tuo kaipaa todella paljon enemmän vadelmia. Jopa ehkä enemmän kuin mitä ohjeessa sanotaan.

Ja, koska tämä ei edelleenkään ole mikään ruokablogi niin en ala kirjoittelemaan reseptiä tänne, mutta tässä linkki ohjeeseen: Suklainen vadelmapiirakka. Tämä on ihan kokeilemisen arvoinen resepti.

Näihin tilanteisiin ja näihin tunnelmiin ..minä juon nyt päiväkahvit! <3